Nukuin hyvin yön ja heräsin jossain neljän maissa. Keitin kahvit ymsyms..
Koko päivä meni maatessa sängyllä ja oottaen sitä et milloin Heli soittaa et tuo Minkan mulle hoitoo. Helist ei kuulunu ni soitin sille ja se ilmotti ettei se tuokkaan sitä.
Siivosin tylsyyteeni vähän ja söin, Netflix ja Ronja oli tän päivän plääni!
Aloin stressaa Lauantain tapaamis päivää, millä meen? Saanko kyydin? Mitä jos en? Miten selitän Emilille?
Onneks äitin palverista huolimatta saan kyydin Siposeen ja sieltä kyydin Tammisaareen. En malta oottaa et nään Emilin! <3 Tää on vast neljäs päivä mutmut…nii en osaa selittää milt tää tuntuu.
Oon ylpee ittestäni sillä en oo itkeny tänää ollenkaa ikävään, kai mä jo totuin ajatukseen et nyt ollaan erossa puolvuotta tai vuoden 🙂 Hurjaa mut oikeestaa aika ihanaa!
